Paiva valkeni ihanassa auringon paisteessa. Oli mita mahtavin keli nain viimeiseksi paivaksi Perhentianilla ja mita mainioin snorklailukeli. Menimme ottamaan aamiaisen hotellin ravintolaan ja starttasimme edellis iltana buukatulle snorklausreissulle.
Meita oli veneessa 5 meidan lisaksi plus vetaja. Eli oikein passeli pienryhma, kerettiin matkan aikana hieman tutustuakin matkaseuraan: yksi oli saksasta seka pariskunnat itavallasta ja briteista.
Snorklausreissulla
Eka spotti reissullamme oli koralliriutalla, jossa oli upeita kaloja ihan hurjia maaria. Haitakin oli kuulemma mahdollisuus bongata hyvalla tuurilla (emme tosin tassa spotissa niita nahneet). Seuraava spotti olikin sitten minun mielesta paivan jannin, eli hairiutta. Taalla luonnollisesti naki riutalla uiskentelevia riuttahaita, jotka oppaanmukaan olivat ihan vegaaneja.. Polskimme siella aikamme ja kokonaissalda oli 3 haita, joista mina nain yhden, ville ei yhtaan, ainoastaan se bongasi pienen parvin mustekaloja :). Isoin mika allamme uiskenteli oli 3 metria, eli aika vonkale.. Mietimme, etta miten nama tyypit voivat tietaa ettei tanne eksyisi valilla vaikka valkohaita ja sitten saisikin snorklaajat olla hieman enemman peloissaan. oli kuitenkin mahtava fiilis parskia menemaan rapyloilla hain perassa..
Kolmas spotti oli kilpikonnien bongailuun. Pysahdyimme keskelle merta 2 saaren valiin. Siin akohti oli aika matalaa ja pystyimme bongaamaan useita jattikilpikonnia pohjassa uimassa. Kilpikonnat olivat ISOJA, kilven halkaisijaltaan n. 1m. Kilpparit nousivat pintaan kymmenen minuutin valein haukkaamaan happea ja katosivat nakymattomiin. Seurasin snorklaillen erasta kilpparia 5 min.. Oli hauskan nakoista kun kilpikonnan nokan edessa ui ihan pienen pieni kala ja kilven paalla taistelivat tilasta 2 ankeriasta, koko ajan. Kilpikonnia sai samalla hieman varoa, silla ne saattavt purra ihmista jos ne hataantyvat. tama yksilo oli kuitenkin hyvin rauhallinen ja nousi valilla uimaan 2 m minun alleni, jannaa!
Kilpikonnien jalkeen kavimme haukkaamassa lounasta kalastajakylassa Kecilissa. Paiva jatkui 2 koralliriutan tarkastelulla. Ikavaksi yllatykseksemme hyppasimme laivasta suoraan meduusalauttaan.. voitte kuvitella kuinka joka paikkaa poltti kun meri oli silta kohdin aivan taynna meduusoja, onneksi hyvin pienia sellaisia.. Meinasimme ettemme jatka snorklailua, mutta paatimme kuitenkin yrittaa ohittaa lautan ja paasta nauttimaan vedenalaisesta elamasta. Tama onnistuikin, mutta samat meduusat oli vastassa kun tulimme takaisin veneeseen.. Sain muutamia palovammoja meduusoista, mutta ne onneksi haipyivat muutamassa tunnissa. Joka tapauksessa riutat oli upeita ja mielettomia kaloja uiskenteli riutoilla. Kuulemma oli mahdollista bongata myos riuttarauskuja, tosin niita emme nahneet. Viimeisella spotilla meidat jatettiin eraiden kallioiden toiselle puolella ja uimme kallioiden vieresta taydelliselle paratiisi rannalle.. Matkalla naimme mielettoman kalaparven, suht isoja kaloja oli valehtelematta tuhansia. Samaten muutama isompi meduusa tuli vastaan, mutta onnistuimme valttamaan ne koska ne eivat likkuneet lautoissa. Paivan paatteeksi jaimme hetkeksi lohoilemaan paratiisi rannalle auringon paisteeseen.. Selassa tuntui hieman kova auringon porotus, se ei varmaan vielakaan ollut ihan kunnolla palautunut palamisesta..
Biitsillä
Illalla satoi sitten ihan kunnolla. Meidan mokin katto alkoi yhtakkia vuotaa ja toinen patjoista kastui jalkopaasta ihan mukavasti.. Henkilokunta korjasi asian tuomalla toisen patjan kostuneen patjan paalle.. :) eli pidemmalla juoksulla mokki varmaan tulee homehtumaan kunnolla.. Muistakaa se on se Panorama Chaletsin mokki nro B3. Tosin huudoista paatellen myos huoneet B 5, 6, 7 ainakin vuotivat :)
Okei, mutta nyt olemme saapuneet tanne Kota Bharun isoon kaupunkiin. eli ollaan niin pohjoisessa kuin Malesiassa voi menna. 25km pohjoisempana ylittaisi jo Thaimaan rajan. Hauska sattuma tuo meidat ja slovenialaisen pariskunnan aina yhteen (siis se pariskunta jonka kanssa matkasimme Mersingista kuola Terengganuun ja Terengganusta kuola Besutiin ja siita Perhentianille). Kaikki nama ovat olleet ihan sattuman kauppaa ja ollaan vaan satuttu samaan paikkaan samaan aikaan :) Naimme pariskuntaa myos rannalla Perhentianilla, vaikka majoituimmekin eri puolilla saarta.. Mutta tana aamuna tormasimme heihin taas Kuala Besutin bussiasemalla karkkymassa seuraavaa paikallisbussia Kota Bharuun :) Matkasimme siis heidan kanssaan jalleen kerran. me 4 olimme ainoat lankkarit paikallisbussissa taas kerran, muut olivat paikallisia.. Mutta mikas siina on halvalla korotellessa, mukavassa matkaseurassa.
Kota Bharussa etsimme eka itsellemme majapaikan. Loysimme oikein siistin hostellin ihan keskustasta, bussi aseman lahelta. Nyt olemme hieman kerenneet pyoria kaupungilla ympariinsa. Tama vaikuttaa suht kiireiselta paikalta, muslimit taas katsovat aika paheksuvasti meita, ainakin minua kun olkapaat tai polvet nakyvat.. Vai onko se hiusten varikin ehka vahan outo..? Eras isa kavi oikein esittelemassa pojilleen minua.. Kummaa porukkaa. Taalla varmaan on mahdollista tehda ostoksia, silla aika paljon nayttaisi olevan ostoskeskuksia, mista suurin osa on kuitenkin sellaisia markkinahenkisia. Ja jee, makki loytyy taas :)
Tanaan pitaisi kayda pesettamassa viela pyykkia.. Saa nahda nyt miten meidan loppu loma menee. Vaihtoehtona olisi ottaa huomenna se yojuna/bussi Singaporeen (olla siella 2 yota), tai jaada tanne viela toiseksi yoksi tai menna yhdeksi yoksi Kuola Lumpuriin ja sitten yhdeksi yoksi Singaporeen. Joku naista toteutetaan, mutta tutkitaan eka vahan :)
Kiitos ja hei!
Perhentian Islands (Kecil)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti