Sentosa

Sentosassa

Viimeisenä päivänä Singaporessa päätettiin lähteä testaamaan maan "trooppinen paratiisi", eli täysin keinotekoisesti tehty trooppinen saari (palmut istutettu, valkoinen hiekka tuotu tms.). Lähdettiin taas metrolla seikkailemaan ja pyydyimme Sentosan edessä olevaan isoon ostoskeskukseen (nämä todellakin ovat isoja). Poukkoilimme ostoskeksessa aikamme: pörräsin hieman vaatekauppoja, käytiin symässä, pongattiin mahdollinen manikyyri/jalkahieronta paikka ja vaihdettiin vielä kerran rahaa. Kello oli jo kolme, eikä oltu päästy edes saarelle :).

Meinasimme ottaa kaapelihissin Sentosalle. Tämä oli siis sellainen tosi korkealla menevä hissi, jolla pääsi Sentosaan ja kaupungillekin päin. Eli ihan mielettömät näkymät tiedossa kaupungin yli. Tulimme kuitenkin toisiin ajatuksiin, kun kaapelihissin hinta selvisi. Se taisi maksaa n. 35€ suuntaansa (ehkä himpun liian tyyristä meidän budjetille, joka oli muutenkin päässyt venähtämään Singaporessa). Loppujen lopuksi saimme otettu sellainen metroversion joka vei meidät saarelle.

Sentosalla oli vielä kuumempi kuin kaupungin puolella. Kuuma ja aurinkoinen päivä kun oli, niin olisi tietenkin ollut fiksua ottaa saarelle mukaan pyyhe ja biksut. Mutta ei tajuttu, ja periatteessahan meillä ei ollut enää mahdollisuutta mennä suihkuunkaan tms, kun oli jo check out tehty. Viimeinen päivä Singaporessa siis oli ennen kaikkea hien täyttämä! Me hikoilimme kuin pienet siat. Meinasimme mennä Underwater worldiin, mutta tiukan aika taulun takia luovuimme siitä vaihtoehdosta. Kävimme muutamassa rantabaarissa drinksuilla ja vain hengailimme. Sentosa oli minusta kovin nätti paikka ja trooppinen saari fiilis oli saatu hyvin tehtyä. Mutta olihan tässä aika pahasti turistimeininkiä, hinnat sen mukaiset ja fiilis ehkä himpun muovinen (näin kun parilla luonnonvaraisella trooppisella saarella oli päästy vierailemaan, niin pystyi vertailemaankin..).

Päädyimme viimeiseksi pariksi tunniksi istuskelemaan erittäin tyylikkääseen rantabaariin, josta kantautui todella hyvä musa. Paikan nimi olikin yllättäen, ei Cafe Del Mar vaan Cafe Del Maor. Mutta voitte siis nimen perusteella kuvitella millainen mesta oli kyseessä. Todella tyylikäs baari, josta löytyi pari uima-allasta rannan tuntumasta ja luonnollisesti parin muun baaritiskin lisäksi allasbaari :) Minä kuolasin koko ajan altaaseen ja allasbaariin. Valitettavasti peppuni joutui vain hikoilemaan nahkapenkillä auringon porottaessa. Aika hurahti hyvää musiikkia kuunnelle ja chillailen ja tajusimme etta pitäisi jo hieman kiirehtiäkin, jos aijoimme vielä syödä ja mahdollisesti mennä jonnekin kauneushoitola härveleihin..

Cafe Del Moarissa

Nopeasti siis metro pois saarelta ja takaisin ostoskeskukseen pörräämään. Luovuimme manikyyri/jalkahieronta ajtuksesta kun kello oikeasti alkoi olemaan jo hälyttävän paljon. Menimme syömään viimeisen illallisen Aasian puolella tällä kertaa thaimaalaiseen ravintolaan.nä valkkasin listalta paikan tulisimman annoksen. Tarjoilija jututti meitä ja varmisti useaan kertaan haluanko annoksen, koska se kuulemma on erittäin erittäin tulista :) Tulisuus todellakin tuli esiin annosta nassutellessa. Tarjoili vain nauroi ja kantoi mulle vettä lasi toisensa jälkeen. Ruoka todellakin oli tulista tavaraa: silmistä ja nenästä tuli vettä ja naama punotti. Ville sanoi että näytin suht kärsivältä. Mutta pakko oli kestää, kun olin mennyt kehuskelemaan että tulinen maistuu :) Jätin kuitenkin pelkät chilit syömättä, en vaan pystynyt.

Ruoan jälkeen kävimme hakemassa Geylangista hotellilta kamat ja hurautimme metrolla Changin lentoasemalle. Olimme 1,5h ennen lennon lähtöä kentällä, eli aika tiukalle meni. Eipähän tarvinnut turhan pörrätä enää tax freessa. Lento Istabuliin lähti ajallaan ja lentomatka meni muutaman leffan ja punaviinin kera. Nukkuminen jäi hieman vähemmälle. Lennolla Istanbulista Helsinkiin Ville tutustui viereemme istuneeseen intialaiseen jamppaan. Kaveri oli häämatkallaan 54 muun intialaisen kanssa. Heillä oli matkasuunnitelmissa olla 2 pv Helsingissä, Tukholmassa, Oslossa ja Kööpenhaminassa. Tällä intialaisella oli kuulemma ollut (paikalliseen tapaan verrattuna ruhtinaalliset) 14 pv tutustua tulevaan vaimokkeeseensa ennen häitä. Päivittelimme kotimatkalla näitä intialaisten järjestettyjä häitä..

Bussimatka Lahteen sujui vielä hyvin kansainvälisissä meinengeissä. Bussiimme tuli n. 20 henkeä eripuolilta maailmaa (pääasiallisesti Libanonista ja Saksasta), jotka olivat menossa karaoken MM-kisoihin Lahteen. Kovaääninen seurue oli sitä miltä, että Suomessa olisi vaikka mitä nähtävää.. :) Reppanat tulevat vielä pettymää pahan kerran kun tutustuvat lahteen tarkemmin.

Nyt olemme kotiutuneet. Fiilis on sen mukainen: täällä on älyttömän kylmä, masentaa ja kaiken lisäksi iho kesiin selästä (sieltä mistä se pääsi kärähtämään Perhentianilla; bye bye rusketus)..
Mitenkä mieli piristyisi?